maanantai 29. marraskuuta 2010

Waxing an owl




Tässä jutussa (nuo kaksi sanaa saivat aikaan melkoisen monta naurua yläasteella!) on muutamia arkipäivieni piristyksiä.

1. Kannattaa lähteä aamulla koirien kanssa lenkille keskelle metsää autolla. Pihasta lähdettyä huomaan että kojetaulussahan palaa sievästi oranssi bensavalo, enkä oikeastaan muista että kuinka monta päivää (ja matkaa) se on jo siinä loistanut. Tankkaus ei ole vahvimpia puoliani. Lenkillä vielä huomaan että puhelinkin jäi kotiin. Retkellä ei onneksi ollut muita seuraamuksia kuin jännitys, päästiin kyllä kotiin asti. Katsotaan josko ensi kerralla pääsisin tankkaamaankin.

2. On viehättävää huomata, että on pitänyt puolentoista tunnin luennon n. kymmenelle ihmiselle farkkujen vetoketju auki. Tässä nyt nähdään, että ei kannata vaivautua pukemaan farkkuja.
Vähän tästä tuli mieleen Guyn hullu housujuttu, mikä naurattaa aina.
Olen myöskin miettinyt että onkohan Green Wingillä vähän liian suuri rooli elämässäni? Olisi kai alettava pian katsomaan taas Peep Showtakin.

3. Kävin tänään kampaajalla, ja totesin hänelle että ei tarvitse ottaa niin lyhyeksi kun aikaisemmin, kun nyt tulee oltua niin paljon pipo päässä enkä tahdo näyttää miltään kaljulta. Hän siis on kalju, mutta ei tuota nyt toisaalta mitenkään pahalla voi ymmärtää. Hänen kanssaan on mukava rupatella matkustelusta, hän on varsin ahkera poika sitä harrastamaan. Käy kuulemma n. kerran kuukaudessa jossain retkellä. Siihen voisi pyrkiä! Tosin koirienhoitoasia olisi ehkä vähän mutkikas.

Kuva.

torstai 25. marraskuuta 2010

Angels Crying


Joku naapurimme tai ylänaapurimme kuuntelee tällä hetkellä tuota miellyttävää klasikkoa repeatilla niin kovaa, että pystyn kuulemaan kaikki nuo merkitykselliset lyriikat hyvinkin tarkasti. Oikeasti tosi kovaa. Jos en paremmin tietäisi niin voisin vaikka luulla että kuuntelen sitä itse.

PS. Enkelit ilmeisesti itkivät jo riittävästi, nyt siirryttiin saman artistin Here I go againhin.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Sie hommaat sen tikipoksin aamuun mennessä

Tällä viikolla olen:

- löytänyt How I Met Your Motherin, joka tosiaankin on awesome. Tästä riittää iloa vielä pitkäksi aikaa, koska olen 1. kauden 8. jaksossa ja sarjassa on nyt menossa 6. kausi ja jokainen kausi sisältää reilut 20 jaksoa

- käynyt kauppahallissa syömässä erittäin maistuvaa sushia. Ajatella, että olen joskus suhtautunut hyvin nyrpeästi tuohon herkkuun, nykyään lähes himoan sushia

- kuunnellut jostain löytämääni loistavaa, ruotsalaisesta musiikista koostuvaa spotify-listaa. He, jos ketkä osaavat indieillä! Tällä hetkellä suosikkini:

Elias & the Wizzkids


- löytänyt halvalla pari mahtavaa dvd:tä


- hakenut postista paketin, jonka sisältö kelpais mullekin (vinkvink Laura)

- päättänyt aloittaa ranskan opiskelun uudestaan (jos vain pääsen läpi ilmoittautumisruuhkan niin tunnit alkanevat tammikuussa)

- katsastanut vihdoin Napapiirin sankarit. Varsin hauska leffa, eikä vähiten Kari Ketosen vuoksi, joka on jotenkin aika ihana, vaikka tuossa leffassa vähän limanuljaska

- ärsyyntynyt siitä, kuinka monta tenttiä meillä on viimeisellä kouluviikolla ennen joulua (no, tietääpähän sitten ainakin ansainneensa loman)

- saanut haalarit, jotka on kyllä oikeesti aika kamalat. Mikseipä niitä silti vois käyttää opiskelijariennoissa - Elina kun oli sitä mieltä, että ne on vaan laskiaista varten :-P



Monkeyn kaltaiset tanssipaikatkin osaavat yllättää: viimeksi ruutupaitainen djherra soitti mm. Strokesia

- joutunut hankkimaan bussikortin; pyöräni lukko jäätyi ja avain katkesi siihen

- aloittanut hiljaisen panikoimisen joululahjojen vuoksi

- pohtinut reissaamista kahden kaupungin välillä. Päätyipä mihin tahansa, yleensä jää jostain kivasta paitsi


Tästä kaikesta voinee päätellä, että viikko on kulunut hyvin laiskoissa merkeissä...

Aino

This is the area where I make my candles

Pidän elokuvista, mutta en  katso niitä kovinkaan runsaasti. Välillä kuitenkin muistan vierailla kirjaston dvd-hyllyillä.

Viimekertaiset lainat:

Eagle vs Shark

Aino ja Late tästä ovat jo iäisyyden puhuneet, mutta nyt sain vasta katsottua. Ihan verraton!Jemaine-Jarrod on niin hullu. Tämä oli kyllä tosi miellyttävä elokuva. Odotukset olivat korkealla kehuista sekä Jemainesta johtuen, mutta ne täyttyivät kyllä ihan heittämällä. 

4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää

No tästä teoksesta olikin sitten miellyttävyys kaukana! Ihan tosi taitavasti tehty elokuva. Hiukan tuli mieleen joku kymmenkertaisesti karumpi Dirty Pretty Things. Katsoin tämän keskellä yötä, ja tunnelma huoneessani oli kyllä ihan jäätävä.

Taisi muuten olla ensimmäinen näkemäni romanialainen elokuva. Tykkään lainata aina erimaalaisia elokuvia, Espanjasta tai Ranskasta katsoo aina vähän huonompiakin. Yksi jännittävä valinta oli ranskalainen nudistielokuva, joka ei kyllä ollut järin kummoinen.

perjantai 12. marraskuuta 2010

No more empty words

Okei nyt on siis perjantai, jee! Tämä on ollut ehkä raskain viikko ikinä, eikä vähiten pääsykokeiden takia. Ne muuten meni ihan kivasti, kiitos vaan kysymästä. Psykologin haastattelu oli outo, mutta siitäkin selvisin ihan kunnialla.. Kai, mistäs minä mitään tietäisin.
Viikonlopun suunnitelmat eivät ole mitään päätähuimaavia, mutta sen verran voisin kertoa että lähden sunnuntaina Rukalle kanssaeläjäni ja hänen perheensä kera. Luvassa on hurjasti jännitystä, koska en ole koskaan lasketellut ja nyt mulle on jo pakattu mukaan lumilauta ja kaikki kamppeet, pelottavaa..
No siis se asia siinä oli että en vielä tiedä viitsinkö ottaa konetta mukaan, meidän nettititikku tuskin edes suostuisi toimimaan siellä. Täällä päässä siis tulisi olemaan melkoisen hiljaista blogirintamalla sitten.
Siinäpä minun kuulumiseni, nyt lähden ostamaan tarvikkeita isänpäiväkakkuun ja kuuluisaan sappisalaattiin (kerrankin voin tehdä sitä kun ei tarvitse kysyä kenenkään muun mielipidettä). Ihanaa viikonlopun alkua!

Tässä teille yksi ehdoton lempparibiisini, en kyllästy tähän ikinä..




-Laura

torstai 11. marraskuuta 2010

We´ve got everything

No tässä näitä nyt sitten olisi!




Hei mulla on noista kaksi oikella olevaa!



-Laura

Kuvat weheartit

maanantai 8. marraskuuta 2010

perjantai 5. marraskuuta 2010

Jag har till och med surfat på nätet

Luen blogeja huomattavasti useammin kun kirjoitan. Mielilukemista löytyy aika monien aihealueiden parista.

Ykkönen 4eva:

1000 Tiny Things I Hate

Ihan mahtava. Harmi, että minun ja Jon Brownin nerokkuuden tasoissa ei liene muuta samankaltaisuutta kuin päivitystahti.

Lievää ruotsi/ruotsalaisuusobsessiota:

(Yksi haaveistani on muuttaa jonnekin Skåneen, oppia puhumaan skånskaa ja työskennellä pullonpalautuskoneessa kuten Kjell Bjarne. Tosin hän ei luonut uraansa Skånessa, mutta minäpä loisin.)

Sama suomeksi

Magnus on niin mainio. Facebook-yhteisöstä  "Vi som kommer att minnas Radio X3M:s A-laget med Petski, Magnus och Kinkku" pitäisi kyllä tykätä.

Burberry Fields Forever

Wannbe-karppaajan ruokablogivalinta:

viva ciabatta!

Jotakin tenhoavaa tuossa vain on, vaikka mä en ole ikinä edes leipää leiponut enkä varmaan hetkeen leivokaan.

Salainen paljastus:

Saks In The City

Kyllä vaan, minäkin joskus vilkaisen jotain muotiblogeja. Ei kyllä uskoisi, pari viikkoa sitten kun Late näki minut normaaleissa vaatteissa ainaisten treeni- tai lenkkivermeiden
sijaan niin sain hänet vallan sanattomaksi. No kuitenkin, tuon blogin kirjoittaja on aika très chic. Meikäläinenkään ei ole mikään keiju kevätmakea (pikainen googlettelu paljasti, että tuota sanontaa ei taidakaan olla olemassa, joten käytetäänpä sitten vaikka kuivan kesän oravaa.), mutta harmillista että mä olen todella kaukana tuollaisesta.
Eikä se nyt valitettavasti taida johtua siitä että mä en ikinä käyttäisi korollisia kenkiä.

torstai 4. marraskuuta 2010

Give art like you give milk

Jipii, ensimmäiset tentit on nyt ohi. Eikä ne edes olleet mitään mahdottomia, vaikkei motivaatio riittänyt kuin viimeisen illan (siis yön...) lukemisiin. Keskittyminen oli tosin silloinkin hieman hakusessa, esim. saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmaa lukiessani oli pakko samalla tarkastella faktoja Wikipediasta ja sieltähän selvisi, että Renée Zellweger omaa saamelaisia sukujuuria. Siitä jatkettiin muiden hollywood-näyttelijöiden suomalaiseen syntyperään ja Matt Damoniin ja sitten tuli mieleen tarkistaa, että mistä leffasta herra olikaan voittanut Oscarin. Lopuksi piti vielä vilkaista youtubesta Sarah Silvermanin ja Jimmy Kimmelin I'm fucking Matt Damon / Ben Affleck -pätkät, jotka ovat aika mainiot - varsinkin Ben-läpän lopussa pianon ääressä lauleskeleva Josh Groban. Ja näin arvokasta lukuaikaa tuhlaantui parisenkymmentä minuuttia.

Voisinkohan alkaa vastuulliseksi opiskelijaksi ja luvata, että seuraavaan kokeeseen, raportin kirjoittamiseen tai esitelmään valmistaudun ajoissa... Onneks nyt voi kuitenkin hetkeksi huokaista, edessä häämöttää pitkästä aikaa viikonloppu ilman sovittuja menoja - ja mikä parasta, ei tarvitse laittaa herätyskelloa soimaan.

Ajatella, että ens kuussa on joulu. Budapest-matkamme siis lähestyy toden teolla!

Tekisi taas ihan hirveästi mieli nähdä lisää Flight of the Conchordsin kakkoskautta. Sitä odotellessa youtube auttaa. Bret ja Jemaine ovat näköjään vierailleet Simpsoneissa lähiaikoina, huisia.


Pitää vielä hieman ylpeillä, että sain yllättäen etukäteissynttärilahjaksi IPhonen. Taitaa tosin mennä hetki ennen kuin opin käyttämään sitä kunnolla. Hankaluudet alkoivat jo SIM-kortin paikalleen laittamisessa mutta lopulta selvisin, youtuben neuvoilla.

Aino

Ooh la!

Ihan paras!

-Laura

Eat that up, it´s good for you

Viime päivinä tapahtunutta:

- Sain pääsykoekutsun ja nyt sitten mietin että mikä onkaan elämäni haasteellisin kokemus. Ja kysynpähän vaan että miten se liittyy mihinkään?
- Heräsin puoli seitsemältä, nousin sängystä ja lähdin kouluun vain huomatakseni että tunteja klo 8-14 ei sinä päivänä pidetykään. Menin takaisin kotiin nukkumaan.
- Kirosin polkupyöräni vanhuutta ja huonoutta, enkä vähiten aamuisen ketjujen kanssa tuskailun takia.
- Kävin (tai olen käynyt) urheilemassa ja huomasin kuinka hyvin olenkaan pystynyt huijaamaan itseäni siinä, että olisin jotenkin hyvässä kunnossa.
- Löysin lempikirjailijani Erlendin taas. Ja nyt kun kuluvan periodin koulupäivät eivät olekaan niin rankkoja niin ehtii lukeakin.

Muun muassa.

Tämä kuva on vaan jotenkin niin kiva ja piristävä että oli pakko jakaa se. Otettu siis kolmen (!) vuoden takaiselta Barcelonan reissulta.

- Laura